VETOAUTOT
SUURILLE JARRULLISILLE O2 PERÄVAUNUILLE
VETOAUTOJEN KYTKENTÄMASSAT
Vastuulauseke: Vetoautojen kytkentämassat eivät ole vakioituja. Siksi kytkentämassat on tarkistettava ajoneuvojen rekisteriotteista, tyyppikilvistä tai maahantuojilta. Tällä sivustolla esitetyt tiedot eivät vapauta vastuusta itse tarkistaa mikä on oman tai käytettävän auton kytentämassa. Kiitos.
Kun ajokorttiasiat ( https://www.peravaunuopas.fi/ajokortit ) ovat kunnossa, niin vetoauton suurin sallittu kytkentämassa määrittää sen miten painavaa O2 ajoneuvoluokan perävaunua pystyy TÄYTEEN KUORMATTUNA hyödyntämään.
PAKETTIAUTOT
Tässä osiossa pakettiautoiksi katsotaan myös verotussyistä kuorma-autoiksi rekisteröidyt kokonaismassoiltaan 3510 ja 3550 kg ajoneuvot.
IVECO DAILY
Ilmeisesti laajin valikoima 3,5 tonnin vetokykyisiä ja täyden 7 tonnin yhdistelemämassan sallivia peltikuorellisia pakettiautoja ja peltikuorellisia kevytkuorma-autoja löytyy Ivecon Daily mallistosta. Moottoritehojakin tarvitaessa yli 200 hevosvoimaa. Suurille kytkentämassoille syyt löytynevät Dailyn runkorakenteesta.
https://www.iveco.com/finland/collections/catalogues/Documents/DailyHI-MATIC_MY2016.pdf
MERCEDES-BENZ SPRINTER
Toinen yhä laajan malliston auto lienee Mercedes-Benz Sprinter, jonka vetokyky on pääsääntöisesi rajattu 2 tonnin tasolle. Ilmeisesti tehdastilauksena on mahdollista saada Sprinter 2,5 tonnin kykentämassalla. Valtaosassa Suomen teillä liikkuvissa ja uudehkoina myytävissä käytetyissä myydyissä Sprintereissä vetomassa on vain 2000 kg, ja se koskee myös suurta osaa kuorma-autoiksi rekisteröityjä Sprintereitä. Suurin sallittu yhdistelmämassa joissain Sprintereissä voi rajata vetokyvyn vielä alemmas, jos vetoauto on täyteen lastattu. Malliston pitkä historia on tarjonnut myös suurempia kytkentämassoja, ja malliston uudistuessa kytkentämassat voivat taas kasvaa.
https://www.mercedes-benz.fi/vans/van-models/sprinter-panel-van/
FORD TRANSIT
Ford Transit on klassinen pakettiautotyyppi, jossa pitkään kytkentämassa oli melko säännöllisesti 2800 kg. Uusiutuneen malliston myötä myös vetomassat ovat muuttuneet, ja nyt ne vaihtelevat välillä 2000 kg - 3500 kg. Kaikista malleista ei esite vielä tietoja edes kerro, vaan tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Myös yhdistelmämassoihin on syytä kiinnittää huomiota.
CITROEN, FIAT, PEUGEOT
Citroen Jumper, Fiat Ducato ja Peugeot Boxer ovat aina olleet edullisia ja suosittuja pakettiautoja, jotka pieniä ulkonäköeroja ja joitakin moottorityyppejä lukuunottamatta ovat samoja samassa tehtaassa valmistettuja autoja. Näissä on yhä kolmea eri kytkentämassaa; 2000 kg, 2500 kg ja 3000 kg. Pienin 110 hevosvoiman moottori rajaa vetomassan 2000 kg tasolle, sitä tehokkaammissa moottoreissa kytkentämassa on 2500 kg, ja eräänlaisena erikoisuutena pisimmässä korimallissa L4 kytkentämassa on 3000 kg. Yhdistelmämassat ovat suoraan vetoauton kokonaismassa + kytkentämassa.
TONNILUOKAN PAKETTIAUTOT
Tähän kastiin voidaan lukea VW Transporter ja lukuisat sen kilpailijat. Tästä autoluokasta löytyy useita 2500 kg kytkentämassan vetoautoja, jos kohta yhdistelmämassat voivat olla rajattuja. 2500 kg kytkentämassa on juuri sopiva 2700 kg kokonaismassaisille perävaunuille.
Valitettavasti yhä useamman merkin maahantuoja jättää sivustoillaan ilmoittamatta autojensa kytkentämassat. Tämä on outoa, sillä lähes kaikkiin pakettiautoihin asennetaan vetokoukku, ja usein sen hinta ilmoitetaan, kertomatta oleellista eli kytkentämassaa. Peugeotin sivustolta tiedot löytyvät.
SIVUSTO ON VIELÄ RAKENTEILLA. RUNSAASTI LISÄÄ TIETOA TULOSSA!
PICKUP AUTOT
Yllä olevasta kuvasta huolimatta unohdetaan tässä yhteydessä jenkkipelit, koska ne nykyään painonsa ja hintansa vuoksi ovat pääsääntöisesti kuorma-autoja.
Alla kolme tyypillisintä Suomessa käytettävää nelivetoista PickUp autoa. Ensimmäisenä esimerkkinä Toyota Hilux, joka pitkään laahasi vetomassansa kanssa muiden vastaavien autojen perässä, mutta tarjoa nyt sekin täyden 3500 kg vetokyvyn.
Seuraavina Ford ja Isuzu. Kaikkien PickUp autojen kohdalla yhdistelmämassa tapaa olla alhaisempi kuin kokonaismassa + kokonaismassa, joten joko vetoauton tai perävaunun kuorma jää vajaaksi.
https://www.ford.fi/content/dam/guxeu/fi/documents/brochures/cars/new-ranger/BRO-ford-ranger-new.pdf
https://www.isuzu.fi/wp-content/uploads/2017/03/ISUZU-D-MAX-17MY-TEKNISET-TIEDOT-2017-3.pdf
MAASTURIT
Maasturit ovat niin sekalainen ajoneuvoryhmä, että niin uusien kuin käytettyjenkin kohdalla kytkentämassa on aina tarkistettava rekisteriotteesta. Karkeasti määriteltynä maastureiten vetomassat vaihtelevat välillä 1000 kg ja 3500 kg. Vaihtelua merkkien sisälläkin esiintyy runsaasti vuosimallista, moottoritehosta ja vaihteistotyypistä riippuen.
Oman ongelmansa muodostavat käytettyinä maahan tuodut maasturit, sillä jos papereista ei ensikatsastuksen yhteydessä ole löytynyt mainintaa vetomassasta, on sen katsastaja voinut määrittää laskennallisesti.
Kytkentämassan määräytymiseen vaikuttaa moni tekijä, joista alhaisin on ratkaiseva, ja alhaisin arvo on yleensä lähtöisin auton valmistajalta. Pelkkä laskennallinen kaava voi antaa tulokseksi huomattavasti suuremman vetomassan kuin minkä auton valmistaja on hyväksynyt. Tämä selittää sen miksi Suomessa saattaa kahdella täsmälleen samanlaisella maasturilla olla (rekisteriotteissa) keskenään huomattavasti toisistaan poikkeavat kytkentämassat. Tämä pätee myös joihinkin paketti- ja kevytkuorma-autoihin.
Osaava katsastushenkilö kykenee kyllä selvittämään ajoneuvon kytkentämassat ja yhdistelmämassat ajoneuvon tyyppikilvestä. Varman tiedon saanee myös merkin viralliselta maahantuojalta ajoneuvon valmistenumeron perusteella.
Esimerkiksi ison jykevän BMW X5 maasturin kytkentämassa voi olla 2700 kg tai 3500 kg, vaikka molemmissa versioissa on sama moottori ja sama vaihteisto. Syynä voi olla se että toinen on tilattu ns. korotetulla vetomassalla, mikä yleensä tarkoittaa tehtaalla asennettua vetokoukkua vahvikkeineen. Syitä voi olla muitakin. Juuri syiden moninaisuuden vuoksi vetomassat maastureitten kohdalla on tarkistettava tapauskohtaisesti.
